Kuvituskuva (Karolina Grabowska / Pexels.com)

Antakaa meille maakuntavero

Nyt ei ole oikea aika tehdä suuria muutoksia kuntaveroon. Sen sijaan järkevästi toteutettava maakuntavero kaipaa puolustamista.

Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin avasi pelin verotuksen muutoksista kannattamalla puheenjohtajapäivän tentissä kuntaveron muuttamista progressiivisemmaksi. Marin viittasi siihen, että kuntavero on nykyisellään progressiivinen perusvähennysten osalta.

Kuntavero on nykyisellään karkeasti ottaen kolmiportainen progressioltaan, kun verrataan efektiivistä eli maksuunpantua verotusta: keskimääräisen kuntaveroprosentin 19,87 perusteella kuntaverosta on vapaa alle 12 700 euron vuosipalkalla, 25 000 euron vuosipalkasta kuntaveroa maksetaan noin 12 prosenttia ja 40 000 euron vuosipalkasta ylöspäin veroprosentti on 17 paikkeilla. Lempäälässä keskimääräinen efektiivinen kuntaveroprosentti on 15 prosentin pinnassa, ja se on viimeisen veronkorotuksen 2013 (20 % -> 20,50 %) jälkeen ollut jopa laskusuunnassa. 

Jos nykyistä kuntaveroa nostetaan, kohdistuu korotus enemmän rikkaisiin kuin vähiten tienaaviin. Sinällään näen kuntaveron nostamisen olennaisena työkaluna, johon on oltava valmis, mikäli emme muuten kykene turvaamaan laadukkaita peruspalveluita, investoinneista puhumattakaan.

SDP:n vaaliohjelmassa on kiistämättä kryptinen muotoilu: ”Siksi kuntien veropohjaa olisi kehitettävä reilummaksi siten, että kaikilla kunnilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa rahoitukseensa.” Tähän myös toimittaja Jyrki Hara halusi saada selkeän vastauksen.

Marin aloitti muistelemalla vaalikonekysymystä siitä, voisiko kunnille ohjata osuuden pääomaveroista. Toisena vastauksena Marin esitti näkemyksensä kuntaveron progressiosta.

Mutta hetkinen, ovatko nämä kuntavaalien asioita?

Kun Sanna Marin esittää uusia avauksia pääomaveron ohjaamisesta kuntiin ja kuntaveron progressiivisuudesta, kysymys kuuluu, onko äänessä pääministeri, kuntavaaliehdokas vai pääministeripuolueen puheenjohtaja.

Hallitusohjelmassa ei ole mainintoja kuntaveron progressiosta tai pääomatulojen vero-osuudesta kunnille. Näistä ei myöskään kunnissa päätetä.

Sen sijaan hallitusohjelmassa todetaan:

”Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja.”

Nyt ei ole oikea lisätä kuntaveron lähteitä. Jo vaalikoneita täyttäessä ihmettelin sitä, miten paljon kysymykset keskittyivät kuntaveropohjan laajentamiseen. Tuloillaan on kuitenkin sote-uudistus, jossa merkittävä menojen aiheuttaja, sote-palvelut, siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle ja valtion rahoitettavaksi. 

Antakaa meille maakuntavero.

Monet ehdokkaat tuntuvat haluavan pitää kuntien verotulot nykyisenlaisina, vaikka merkittävä menoerä, sote-palvelut, siirtyvät hyvinvointialueille. Sen sijaan maakuntaveroa vastustetaan, koska sen pelätään joko nostavan veroastetta tai olevan riittämätöntä sote-palveluiden järjestämiseen tai molempia.

Näen molemmat ongelmat ratkaistavina. Sen sijaan ongelmia aiheutuu, jos maakunnat vain saavat rahoituksensa valtiovarainministeriön laskelmien perusteella. Silloin tuleville aluevaltuustoille jää vaihtoehdoksi lähinnä leikata palveluita tai nostaa asiakasmaksut tappiin. Valta ilman rahaa ei ole todellista valtaa. 

Kuntien veroprosenttien maksimitasoa taas voidaan hyvin sote-uudistuksen myötä laskea, jolloin kokonaisveroaste ei nouse. Samalla ystävällisesti muistutan, etteivät kunnat nytkään hoida peruspalveluitaan yksin verotuloilla, vaan merkittävässä määrin kuntien keskinäisiä eroja järjestää palvelut kompensoidaan valtionosuuksilla.

Sote-uudistukseen ja mahdolliseen maakuntaveroon on toki vielä aikaa. Olen kuitenkin käytännössä kunnanhallitustyössä huomannut, miten verouudistukset vaikuttavat kuntatalouden hallintaan. Jokainen uudistus ja muutos vaikeuttaa ennakointia ja lisää painetta varautua siihen, että verotuloja tuleekin aiempaa vähemmän.

Näen Marinin esiintymisen hankalana myös hallituksen ja kunnollisen sote-uudistuksen kannalta. Keskusta vastustaa jo valmiiksi maakuntaveroa. Edessä voi olla uusi junttura, jos vasemmistoliitto vaatii maakuntaveroa sote-uudistuksen toteuttamiseksi ja keskusta sitä vastustaa. Kun hallitusta johtava ministeri suuntaa katseensa mieluummin kuntaveron muuttamiseen kuin maakuntaveron perusteluun, vetää Marin mattoa alta myös sellaiselta sote-uudistukselta, jota Suomi tarvitsee.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.