Tervetuloa tutustumaan vaaliteemoihini. Näiden teemojen avulla haluan esitellä, millainen on ideani Lempäälästä.
Lisään vaaliteemojen yhteyteen aiheeseen liittyviä kirjoituksia sitä mukaa, kun niitä ilmestyy.
- Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja ympäristön suojelu lähtökohdaksi kaikessa päätöksenteossa.
- Joukkoliikenne ja lähijunat ovat Lempäälän tulevan liikkumisen perusta.
- Myös Lempäälän tulevat asukkaat kaipaavat puolustajaa.
- Kunnan paras vetovoimatekijä ovat laadukkaat peruspalvelut.
- Sote-uudistuksen jälkeen kunta on entistä lähempänä asukkaitaan.
1.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja ympäristön suojelu lähtökohdaksi kaikessa päätöksenteossa.
Haluan tarjota ääneni niille, joilla ääntä ei ole, kuten ympäristölle ja lähiluonnolle. Uskon, että näitäkin turvaamme parhaiten Lempäälässä, kun suuntaamme yhdyskuntarakenteen kestävästi ja tehokkaasti nykyisiin asumisen ja palveluiden keskittymiin.
Lempäälä on HINKU-kunta eli sitoutunut hiilineutraaliuteen ja päästöjen vähentämiseen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Aikaa on jäljellä alle kymmenen vuotta, reilut kaksi valtuustokautta. Lupaan päättäjänä ottaa jokaisessa kokouksessa sen, miten kulloisetkin päätökset edistävät päästövähennystavoitteita ja edistävät kunnan hiilineutraaliutta. Tämä näkyy etenkin liikennemuotoja koskevissa päätöksissä, mutta tekemistä on myös muista investoinneista päätettäessä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
2.
Joukkoliikenne ja lähijunat ovat Lempäälän tulevan liikkumisen perusta.
Lempäälässä monet puolueet kannattavat lähijunaliikennettä ja joukkoliikenteen parempaa tasoa. Kuitenkaan pelkkä kannatus ei riitä, vaan asukkaita ja työntekijöitä on myös ohjattava liikkumaan entistä enemmän busseilla ja junilla sekä kävellen ja pyöräillen. Kun käyttäjiä on riittävästi, myös reittien monipuolisuus ja vuorovälin tiheys voidaan turvata. Kunta voi työnantajana rohkaista niin ikään kestävään liikuntaan.
Lähijunaliikenteen ja uusien seisakkeiden, Sääksjärven ja Vanattaran, avulla voimme myös tarkastella, miten linja-autoreittejä kunnassa voisi muuttaa paremmin palveleviksi. Raideliikenne tutkitusti on suositumpaa esimerkiksi miesten keskuudessa. Samalla toimiva joukkoliikenne tekee kunnasta houkuttavamman paikan asua ja yrittää.
Joukkoliikenteen käyttöön voidaan ohjata myös silloin, kun päätetään pysäköintinormeista esimerkiksi keskustan ja Sääksjärven uutta asumista kaavoitettaessa. Jos ohjaamme juna-asemien vieressä asuvia ajamaan töihin ja harrastuksiin omalla autolla, teemme tyhjiksi paitsi joukkoliikenteen edellytykset, myös päästövähennystavoitteemme.
3.
Myös Lempäälän tulevat asukkaat kaipaavat puolustajaa.
Lempäälän valtuustolla ja luottamushenkilöillä tulee olla rohkeutta uudistaa kuntaa ja kaavoittaa keskuksiin sellaista asumista, jolle on kysyntää. Samalla on hyvä, että asuminen on monimuotoista: omistus-, vuokra-, opiskelija- ja palveluasumista.
Monilla Lempäälän päättäjillä on vahva kyläidentiteetti. Se voi tosin toisinaan johtaa myös siihen, että oman asuinalueen muutoksia vastustetaan ja keskitytään puolustamaan nykytilaa. Kunnan on kuitenkin katsottava myös tulevaisuuteen. Jonkun on puolustettava myös tulevia kuntalaisia.
Toivon uudelta valtuustolta parempaa ymmärrystä sen strategisesta roolista – mihin kaikkeen valtuuston kannattaa puuttua, missä asioissa voimme luottaa kunnan viranhaltijoihin ja myös aiempien päätöksentekoelinten osaamiseen, kunhan olemme suurista linjoista samaa mieltä. Jos jokainen kerrostalo niille kaavoitetulle alueelle vaatii pitkän kierroksen palautuksia, pöytäämisiä ja uudelleenvalmistelua, heikennämme kunnan kilpailukykyä, työllisyyttä ja väestönkasvua.
Minun ideani Lempäälästä on, että meillä on vetovoimaiset kuntakeskukset, viihtyisää pientalovaltaista asutusta nauhataajaman mitassa, elinvoimaisia kyliä ja paljon lähiluontoa niin ihmisten kuin eläinten tarpeisiin.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
4.
Kunnan paras vetovoimatekijä ovat laadukkaat peruspalvelut.
Lempäälässä kuntaveron ja kiinteistöveron nostamista on perinteisesti pidetty viimeisenä keinona turvata kuntatalous. Niiden nostamisen pelätään heikentävän kunnan vetovoimaa. Uskon kuitenkin, että enemmän uuteen paikkaan muutettaessa mietitään palveluiden laadukkuutta ja riittävyyttä. Jos kasvavan kunnan investoinnit sitä tarvitsevat, myös veroja on voitava nostaa. Etenkin jos siten voidaan välttää palveluiden karsiminen tai laadusta tinkiminen.
Kuntavero on käytännössä progressiivinen, eikä kohdistu pienituloisiin yhtä kipeästi. Toisin on esimerkiksi palvelujen asiakasmaksujen kohdalla. Kiinteistöverosta kunta ei saa yhtä paljon tuloja, mutta sen nostaminen voi vaikeuttaa pienituloisten omassa kodissa asuvien asemaa. Siksi sen suhteen on oltava maltillinen. Sen sijaan rakentamattomien tonttien korkeampi verottaminen voi auttaa myös tonttien käyttöön ottamiseen, millä on muitakin positiivisia vaikutuksia.
Kuntaverosta päätetään joka vuosi. On tietysti varottava sitä, ettei korotuksista tule automaattinen tapa paikata budjetin vajetta. Tarvittaessa kuntaveroa voidaan myös laskea ja näin on joissain kunnissa tehtykin.
Kasvavassa kunnassa investoinnit ja tulot eivät kulje käsi kädessä. Parhaimmillaan investoinnit kuitenkin turvaavat esimerkiksi uusien asukkaiden muuttamisen kuntaan ja siten lisää verotuloja.
5.
Sote-uudistuksen jälkeen kunta on entistä lähempänä asukkaitaan.
Jos, ja toivon mukaan, kun sote-uudistus tällä eduskuntakaudella viimein toteutuu, kuntien tehtävät muuttuvat entistä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä koulutuksen järjestämiseen.
Lempäälässä esimerkiksi oppivelvollisuuden iän nostaminen 18 vuoteen sai kunnan ideoimaan uusiksi sen, miten turvata kaikille nuorille riittävä tuki peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Mitä tulee hyvinvointiin, painopistettä kannattaa jo nyt siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen puuttumiseen.
Lempäälä on aiemmin tunnettu niin ikään osaavista käsistä ja siitä, että meillä työntekijöillä on kohtuullinen määrä asiakkaita. Turvataan tämä niin sosiaalipalveluissa kuin koulujen oppilashuollossa.
Jatkossa kunnissa painoarvoa saavat entistä enemmän asukkaita ja ihmisiä lähellä olevat palvelut. Niistä voi tulla myös merkittävä vetovoimatekijä kullekin kunnalle. Millaista on arki kunnassa, mitä erilaisia matalan kynnyksen palveluita kunta voi asukkailleen kehittää ja miten kuntalaisten ääni kuuluu?
Otetaan käyttöön esimerkiksi osallistava budjetointi ja kunnolliset asukasfoorumit. Kun kunnan keskukset muuttuvat, voi nykyisten asukkaiden huolta ja pelkoa lieventää esimerkiksi kaavoituskävelyillä ja riittävällä määrällä asukastilaisuuksia.
Sote-uudistuksen jälkeenkin paljon pysyy samana. Kunnat tarjoavat edelleen monia ihmisten tärkeimpiä palveluita, kuten kouluja ja kirjastoja. Kunnat päättävät asumisesta ja kaavoittamisesta. Samalla kunnilla on mahdollisuus tehdä paljon myös päästövähennysten ja luonnon monimuotoisuuden eteen.