Kokoustamisen alkaminen on varma syksyn merkki. Tänään aloitettiin sote-lautakunnan syyskausi. Elokuun kokouksen asialista oli arvattavasti maltillinen, mutta syyskuussa on luvassa talousarvion lähetekeskustelu ja uuden sote-järjestämislain luonnoksen kommentointi.

Budjetinseuranta

Viime syksynätehtävässäaloittanut sote-johtaja Vesa Helin on uutena pykälänätuonut lautakuntaan tiedoksi budjetin toteutumisen. Sosiaali- ja terveystoimen kokoisessa yksikössätehtäväalueittain laadittu budjetinseuranta helpottaa ainakin luottamustoimihenkilöä. Se lisäätietoutta taloudellisesta kestävyydestä. Budjetinseuranta auttaa hahmottamaan, missäkohdin on haasteita ja missätaas liikkumavaraa.

En tiedä, miten pitkälti budjetinseuranta on itsestäänselvyys isompien kuntien lautakunnissa, mutta jos ei sitäole, kannattaa sitä ehdottaa.

Lempäälän sote-lautakunnassa tarkasteltiin kesäkuun lopun toteutumaa. Talousarvion toteutuma käyttötaloudessa tulisi olla 50 prosenttia, jotta budjetissa pysyttäisiin. Pahimmat haasteet ovat toimeentuloturvassa, jossa toteutuma on 68,6 prosenttia. PSHP:lta ostetut erikoissairaanhoidon palvelut laskutetaan tasalaskuna ennakkoon, joten toteutumaprosentti (54,1%) ei kuvaa todellisia menoja. Sen sijaan esimerkiksi päivähoidon toteutuma on budjetoitua pienempi. Tämänhetkisiä lukuja vääristävät myös lomamaksut, jotka maksettiin kesäkuussa.

Kestävän kehityksen mittariraportti

Sote-lautakunnalle oli tullut tarkasteltavaksi Lempäälän kestävän kehityksen mittariraportti vuodelta 2013. Raportissa on paljon mielenkiintoista tietoa, mutta myös muutamia hyviä nostoja soten kannalta. Merkittävää on esimerkiksi se, että sote-toimi kuluttaa vuodessa 1460 kiloa paperia – vaikka terveyskeskus ja Himminkoto ovat omana yksikkönään (2495 kg). Vertailun vuoksi tekninen toimi kuluttaa vuodessa noin kolmanneksen vähemmän paperia.

Vuodesta 2012 vuoteen 2013 soten paperinkulutus on kasvanut yli kolmellasadalla kilolla – kahden vuoden takaisesta taas yli neljälläsadalla. Suunnan soisi olevan mieluummin laskeva kuin nouseva.

Sosiaalinen kestävyys linkittyy pitkälti sote-lautakuntaan. Vuosien 1999-2011 välillä kehitys on ollut myönteistä: alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskussa vuoteen 2009 asti, toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut, joskin kokonaismäärä on ollut kasvussa.

Kuitenkin vuoden 2013 mittarit kertovat synkemmästä tilanteesta: pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti. Raportissa tämän selittää ainakin osittain valtakunnallinen taantuma. Samana vuonna toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden kokonaismäärä sekä myös osuus väestöstä kasvoivat. Tämä näkyy muun muassa resurssipulana sosiaalitoimessa ja siten käsittelyaikojen venymisenä.

Kenties raportti oli niin yksityiskohtaisesti laadittu, ettei se herättänyt kysymyksiä lautakuntalaisissa. Käytin kuitenkin puheenvuoron, jossa toivoin, että kestävä kehitys huomioitaisiin tulevassa talousarviossa – näin kuulemma tulee myös tapahtumaan.

Kun kestävä kehitys otetaan osaksi taloussuunnitelmaa, huomataan, miten monella tapaa sitä voidaan edistää. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ on myös työtä sosiaalisen kestävyyden eteen. Ekologinen kestävä kehitys tarkoittaa paitsi säästöä luonnonvaroissa myös hyvin usein kustannuksissa. Sektoreittain paikallaan ovat tarkemmat tavoitteet.

Paperinkulutukseen voisi puuttua esimerkiksi sähköisen kokouskäytännön avulla. Ainakin sote-lautakunnassa paperia tulee joissakin kokouksissa liki sata sivua. Kuluneena vuotena sote-lautakunnalle on tullut lisäyksiä ja muutoksia myös sähköpostitse, joten sähköisyys on jo osa lautakuntatyöskentelyä.

Uuden kotihoitoyksikön perustaminen

Lautakunta päätti, että kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistetään vuoden 2015 alusta kotihoitoyksiköksi. Aiemmin kotipalvelu oli vanhustyön alainen ja kotisairaanhoito taas terveystoimen alainen. Uusi yksikkö sijoitetaan vanhustyön alaisuuteen.

Kotihoitoyksikössä on kaksi kotihoidon esimiestä, joista toisella on sosiaalihuollon ja toisella terveydenhuollon pätevyys. Molemmat hoitavat lähiesimiehelle kuuluvia henkilöstöhallinnon tehtäviä ja voivat tarvittaessa sijaistaa toisiaan.

Tällä hetkellä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kesken on ollut päällekkäisyyksiä ja perättäisiä käyntejä. Uudistuksella pyritään välttämään niitä. Raportissa on hyvin kuvattu, että tavoitteena on tehostaa toimintoja ja parantaa palveluja.

Työntekijät ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti. Yhtenä etuna on nähty oman osaamisen täydentäminen.

Yksi haaste on tietosuoja. Sekä tiedonkulussa että tietosuojassa on ollut hankaluuksia. Tähänkin ongelmaan on saatu nyt tyydyttävä ratkaisu, joka toivon mukaan työntekijöiden keskuudessa aukeaa paremmin kuin lautakunnan jäsenelle raportin luettua.

Raportissa mainitaan varautuminen tuleviin mahdollisiin mobiilisovelluksiin. Niiden käyttöönotto voi parhaimmillaan tehostaa toimintoja ja ohjata työntekijöiden ajankäyttöä paremmin. Mobiilisovelluksia ei kuitenkaan vielä ole Lempäälässä käytössä ja ne tietävät toki myös investointeja.

Syksy alkoi siis jälleen hyvillä päätöksillä.

Seuraavassa lautakunnan kokouksessa

Syyskuun kokouksessa käydään lähetekeskustelu talousarviosta ensi vuodelle. Silloin nähdään myös, miten lautakunta ottaa kestävän kehityksen huomioon. Toinen merkittävä asia on sote-järjestämislain luonnoksen kommentointi. Siitä pitänee kirjoittaa enemmänkin. Luonnoksen piti tulla jo alkukesästä, mutta kuntia kuullaankin vasta nyt. Oma jännityksen aiheensa on se, mahtaako lakiluonnos ehtiä eduskuntaan vielä tämän hallituksen aikana.

Huom. Lisään linkit sote-lautakunnan pöytäkirjaan, kun se on julkaistu kunnan nettisivuilla.