Kuvituskuva

Sotea selvitetään – mitäs sitten?

Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi tänään talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2019–2021. Kohtalaisen kiitettävästi keskustelua heräsi kunnanhallituksen talousarviokirjaan muotoilemasta lisäyksestä:

”Alkuvuonna 2019 toteutetaan ulkopuolinen selvitys koko hyvinvoinnin palvelualueen toimintamalleista huomioiden erityisesti mahdollisuudet ennaltaehkäisyyn ja yhdyspintoihin sivistyspalvelujen ennaltaehkäisevän työn/psykososiaalisen työn kanssa. Selvityksen perusteella tarkistetaan tarvittaessa palvelusuunnitelmaa.”

Lempäälän vihreä valtuustoryhmä kiitti kirjauksesta, mutta esitti myös huolensa siitä, että selvitys myös toisi apua kipeästi kaivattavan ennaltaehkäisyn rahoittamiseen:

”Lisäys oli tarpeellinen, hyvinvoinnin palvelualueen tilanteesta ei ole tällä hetkellä selkeää kuvaa. Toisaalta lisäys jättää epämääräisyydessään mahdollisuuden sille, että resurssit jäävät riittämättömiksi eikä selkeää kokonaiskuvaa esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanteesta tai lastensuojelun tilanteesta saada ensi vuonnakaan.”

Niin kauan kuin sote- ja maakuntauudistus on vielä henkitoreissaan kuntien pitää olla lisäämättä sote-menoja, jotta menojen lisäys ei kostautuisi valtionosuusleikkauksina. Ryhmäpuheessa muistutimme kuitenkin siitä, ettei tällainen perustelu juuri auta kuntalaista, joka ei saa tarvitsemaansa palvelua itselleen tai lapselleen.

Valtuustosalissa kysyttiin, eikö vihreä valtuustoryhmä pidä selvitystä tarpeellisena. Näin ei ole, vaan pidämme sitä ehdottoman hyvänä ja tarpeeseen tulevana. Lyhyenkin keskustelun pohjalta näyttää kuitenkin siltä, että hyvinvoinnin selvityksestä saattaa tulla toiveiden tynnyri, jonka toivotaan automaattisesti tuovan ratkaisun moneen muuhunkin palvelutarpeen ongelmaan.

Pelkkä selvitys ei vielä riitä tai takaa resurssien siirtymistä ennaltaehkäisevään työhön tai työntekijöiden jaksamista. Selvitys pitää myös tuoda palvelusuunnitelmaan konkreettisiksi kirjauksiksi. Tämäniltaisen keskustelun pohjalta uskon myös muiden valtuutettujen seuraavan hyvinvoinnin uudistuksia mielenkiinnolla.

Kun Lempäälässä on ansiokkaasti kehitetty talousarvioprosessia (missä toki parannettavaakin on, esimerkiksi tavoitteiden ja mittareiden tavoitteellisuuden ja mitattavuuden osalta edelleen), voisi seuraavaksi olla luontevaa vertailla ja kehittää eri alojen palvelusuunnitelmaprosessia. Näin valtuutetut voisivat olla luottavaisilla mielin siitä, että talousarvio ja strategia myös näkyvät käytännöntoiminnassa. Luottamushenkilöille oman toimialan vertaaminen muihin voisi tuoda näkemystä hyvistä käytännöistä.

Selvityksen tähtäimessä tulee olla se, miten kunnassa voidaan rahoittaa ja järjestää ennaltaehkäiseviä palveluita. Näitä tarjoamalla ehkäistään myös kalliimpia palveluita lastensuojelussa, puhumattakaan inhimillisestä, perheitä kohtaavasta hädästä. Siksi selvityksen fokuksessa pitää olla kasvatuksen ja hyvinvoinnin saumakohdat.

On totta, että sote-uudistus pakottaa kunnat miettimään menoja seuraavat vuodet. Sote-uudistus on edelleen kuitenkin kohtalaisen fiktiivinen. Tuli sote-uudistus valmiiksi tällä hallituskaudella tai ei, kuntien rooli on muuttumassa terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi. Ennaltaehkäisy on nimenomaan tätä.

Ennaltaehkäisy vaatii suuria kertapanostuksia. Tässä talousarviossa sellaisia ei vielä, osittain hyvästä syystä, tehty. Onko sellaisten panostusten aika seuraavassa talousarviossa? Milloin teemme näitä panostuksia, arvovalintoja ja toteutamme strategiaa tältä osin?

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.