Eurovaalit

Kevät kului pitkälti eurovaalien merkeissä. Olin mukana Touko Aallon ja Oras Tynkkysen kampanjoissa.

Vaalien lähestyessä päivät kuluivat vaalimökillä, keskustellen ihmisten kanssa ja flaikkuja jakaen. Kun vaalimökin luukut pantiin kiinni, jatkui työ blogitekstejä kirjoittaessa.

Vaaleissa tunteita nostatti Miten meppi äänesti –sivusto. Eräänä päivänä sittemmin Alexander Stubbin tilalla mepiksi uudelleen valittu Petri Sarvamaa (kok) oli keskustorilla äänestäjiä tapaamassa. Kävin kysymässä häneltä muutamasta hänen äänestyspäätöksestään. Vastaukseksi sain kirosanoilla sävytettyä vihreiden haukkumista.

Sarvamaan mukaan parlamentissa voi vaikuttaa muillakin tavoilla kuin äänestämällä. Epäselväksi jäi, miksei voisi samalla äänestää omien arvojensa mukaan? Meppien äänestyspäätöksistä kertomista Sarvamaa piti ala-arvoisena – ja jälleen kerran myös avoimuutta voidaan edistää muilla tavoin. Tilapäivitykseni sai runsaasti näkyvyyttä ja jakoja Facebookissa, siinä määrin, että tapaus kantautui Sarvamaankin korviin.

Sarvamaan käytös on edelleen jäänyt mieleen yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä, miten kilpakumppaneita ja äänestäjiä ei kannata kohdella. Torilla lauotut kirosanat tai halveksunta eivät jää vain kahdenkeskisiksi, vaan sosiaalisen median aikakautena ylilyönnit eivät jää huomiotta.

Miten meppi äänesti –sivusto ja Sarvamaan purkaus poikivat seuraavan blogitekstin: http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168681-istuva-meppi-ei-takaa-aanestajan-oikeusturvaa

Vaaleissa vihreät menettivät toisen paikan. Pitkälti tätä selittää vasemmistoliiton nousu. Tynkkynen jäi harmillisesti varasijalle. Pirkanmaalla vaalitulosta voi pitää kuitenkin onnistuneena. Hyvä tulos korreloi varmasti runsaan ja hyvän vaalityön kanssa.

Eräs harmillinen piirre eurovaaleissa oli se, että ilmastokeskustelulle olisi ollut tilausta, mutta valtamediassa ja vaalitenteissä ilmastoasioista puhuttiin aivan liian vähän.

Kirjoitin tästä Pirkanmaan Tuuleen kolumnin vaalien jälkeen: http://www.pirkanmaantuuli.net/keskiviikkokolumni-ilmastokeskustelulle-oli-tilausta-muttei-tilaa/

Sote-lautakunta

Sote-lautakunnan vuodesta päällimmäisenä mielessä on sote-uudistus, muutama merkittävämpi päätös sekä vähän tuskastumista loppuvuotta kohden.

Lempäälä liittyi Kanta-palveluihin. Kanta-palvelut ovat itsessään hyvä esimerkki siitä, miten uutta teknologiaa voidaan hyödyntää. Toivottavasti asiakkaat löytävät myös Omakanta-palvelun. On potilaan, lääkärin ja hoitotilanteiden etu, että potilas tietää, mitä tietoja hänestä on. Toivon mukaan Kanta myös parantaa hoidon laatua tiedonkulun suhteen.

Päivähoito siirrettiin sote-puolelta sivistystoimen alaiseksi. Siirtoon liittyi jonkin verran epävarmuutta ja huolenaiheita liittyen henkilöstön asemaan sekä hoidon ja kasvatuksen rinnakkaineloon. Päätöstä mielestäni helpotti se, että muualla Pirkanmaalla sekä lainsäädännössä päivähoito on jo siirtynyt sivistystoimen piiriin.

Edelleen on muistettava, että päivähoidossa voidaan tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi meillä Lempäälässä on havaittu erinomaiseksi keinoksi se, että päivähoidossa on työntekijä, joka juttelee vanhempien ja lasten kanssa, ja jonka luokse voi tulla huolineen. Tällaisen työmallin avulla perheet saavat apua ilman, että tarvitsee asioida lastensuojelun kanssa. Tarpeen vaatiessa toki tehdään ls-ilmoitus.

Kävin keskustelemassa soten johtoryhmän kanssa kestävästä kehityksestä. En ole aiheen kummoinenkaan asiantuntija, mutta oli mielestäni aiheellista avata keskustelua ja antaa viranhaltijoille pohdittavaksi se, miten taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävää kehitystä voidaan sote-puolella edistää.

Talousarvioon lupailtiin kestävän kehityksen mittareita. Lopputulos oli kuitenkin vain pienet ”K”-merkinnät talousarvion mittareista kertovissa taulukoissa. Lupasin viranhaltijoille, että saatan kysellä kestävän kehityksen jalkauttamisen perään vuoden mittaan.

Lokakuussa annoimme toistamiseen vuoden aikana lausunnon sote-uudistuksen etenemisestä. Ongelmia on pitkin matkaa ollut perustuslain kanssa, kannustinten hyvien käytänteiden edistämisen ja jakamisen suhteen sekä myös mallin epädemokraattisuuden osalta. Taloudellisten vaikutusten arviointia ei oltu teetetty, kun uusin versio lähti lausuntokierrokselle.

Olen alkanut vuoden lopulla miettiä sitä, että sote-uudistuksen kannalta oli ongelmallista, että kuntauudistus tyssäsi. Nyt esillä olleen mallin perusteella näyttäisi siltä, että sotelle tulee omat hallinnolliset rakenteet ja päätöksentekoelimet, jotka eivät kuitenkaan täsmää kuntauudistuksen hallintorakenteisiin.

Olen jonkin verran syksyn aikana jo pudonnut sote-uudistuksen kelkasta. Kertaus lienee paikallaan jossain välissä ennen vaaleja.

Talousarviokokous oli tänä syksynä harvinaisen rikkonainen ja haastava. Ilta- ja viikonloppupäivystyksiä oltaisiin esittelijän ehdotuksessa haluttu muuttaa. Lautakunnan varapuheenjohtaja Tuukka Liuha (kesk) teki hyvän esityksen siitä, että päivystys pidetään ennallaan. Iltaisin ja viikonloppuisin tarjottava päivystys on niitä palveluita, joita tarvitaan kaikista kipeimmin ja joiden tarvitsijat ovat useimmiten vieläpä pienimpiä kuntalaisia. Tällöin päivystysaikojen lyhentäminen on mielestäni huono viesti kuntalaisille. Tässä kohtaa kannattaisi priorisoida.

Lautakunnan äänestyksessä päivystysaikoja ei muutettu äänin 3-7, 1 poissa. Kuitenkin myöhemmässä vaiheessa päivystysaikoja lyhennettiin. Tämä on tavallaan harmillista, sillä en usko, että kunnanhallituksessa tai valtuustossa käytiin yhtä perusteellista keskustelua.

Samoin lautakunta äänesti Kuljun terveysaseman kahden viikon suluista joulukuussa ja neljän viikon suluista kesällä. Tätä olen itsekin Kuljussa pitkään asuneena kylläkin kannattanut. Palvelua saa Lempäälän terveyskeskuksessa Kuljun ollessa kuusi viikkoa vuodesta suljettuna. Sulut toteutetaan aikana, jolloin muutenkin palveluntarve on vähäistä. Tällä on kuitenkin sujuvoitettu esimerkiksi sijaisuuksien järjestelyä. Saatu säästö on tuntuva, eikä kovinkaan kivulias hoitoa tarvitsevien kantilta.

Sulut kuitenkin kaatuivat lautakunnassa 4-5, 1 tyhjä ja 1 poissa. Tämä ei muuttunut myöhemmissä päätöksentekoelimissä.

Yritän vielä ehtiä kirjoittamaan pienen kirjoituksen ajatuksista, joita heräsi, kun sosiaalityön johtaja esitteli lautakunnalle aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen asiakkailta saatua palautetta. Palaute oli hyvää, joskin siinä näkyi myös se, minkä takia palvelut tuntuvat välillä asiakkaista byrokraattisilta. Se ansaitsee kuitenkin oman kirjoituksensa.

Talousarviokokouksesta voit lukea lisää blogitekstistäni lokakuulta: http://villehamalainen.fi/vh/sote-lautakunta-teki-kompromisseja-tiukassa-taloustilanteessa/

Pirkanmaan Vihreät

Aloitin tämän vuoden alussa Pirkanmaan Vihreiden hallituksessa. Keväällä toimin eurovaalityöryhmässä.

Olen lisäksi ollut (harmittavan epäaktiivinen) sihteeri Lempäälän Vihreiden hallituksessa sekä jäsen Virnun hallituksessa.

Keväällä olin Pirkanmaan Tuulen ohjausryhmässä perustamassa Pirkanmaalle vihreää verkkolehteä. Lehti saatiin julkaisukuntoon sopivasti eurovaalien aikaan. Olen kirjoittanut Tuuleen muutaman kolumnin vuoden kuluessa.

Syyskokouksessa minut valittiin PirVin seuraavaksi puheenjohtajaksi. Vastaehdokkaana ollut Petri Siuro jatkaa varapuheenjohtajana. Äänestys päättyi puheenjohtajakisassa edukseni 22-6, 1 tyhjä.

Kokousedustajille pidin varsin maalailevan puheen, jossa on myös esitelty tavoitteeni PirVin puheenjohtajana. Ensi vuosi onkin sitten lupausten lunastamisen aikaa. Erityisen mielenkiintoisen vuodesta tekevät eduskuntavaalit. Suurin haaste on jo keväällä.

Julkaisin valinnan jälkeen myös puheeni, se löytyy täältä: http://villehamalainen.fi/vh/kiitos-tuesta-aloitan-pirvin-puheenjohtajana-2015/

Valtakunnan politiikasta

Eurovaalien jälkeen seuraava etappi oli puoluekokous. Pidin puoluekokouksessa muutaman puheenvuoron, joiden aiheet vaihtelivat neljän vuodenajan tärkeydestä maanpuolustukseen ja kirkon rooliin. Kaksi jälkimmäistä liittyivät siis poliittisen ohjelman käsittelyyn.

Poliittisen ohjelman jälkimainingeissa kirjoitin blogitekstin siitä, miten vihreillä on kevään eduskuntavaaleissa tehtävä: uudistaa yhteiskuntaa. Tämä täytyy saada esiin myös ehdokkaiden viesteissä ja vaaliteemoissa keväällä.

Blogiteksti on luettavissa täällä: http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170023-vihreilla-on-nyt-tehtava-uudistaa-yhteiskuntaa

Stubbin tultua pääministeriksi on hallituksen toimintakyky heikennyt jatkuvasti. Kokoomus ihmetytti kansaa palaamalla sulle-mulle-tuolileikkeihin. Ministeri Laura Rädyn ympärillä oli muutamakin kohu. Pääministeri on enemmän ollut huolissaan omasta tiimistään kuin Suomen suunnasta.

Räikeimpänä esimerkkinä on varmaankin ollut Sanni Grahn-Laasosen taival ympäristöministerinä. (Turhan) sääntelyn vastustajana profiloitunut Grahn-Laasonen lopetti pitkäjänteisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä tehdyn soidensuojeluohjelman.

Jan Vapaavuori (kok) toi hallituksen esityksenä periaateluvan myöntämisen Fennovoimalle. Tämän johdosta vihreät siirtyi oppositioon, mikä oli oikein tehty. Tämän myötä olen myös itse ensi kertaa oppositiopuolueen jäsen. Se on ehkä näkynyt myös omassa retoriikassa, sillä olen syksyn mittaan useaankin otteeseen tylyttänyt kokoomusjohtoista hallituksentynkää.

Olen aikeissa kirjoittaa paneutuvammin Stubbista, konsensuksesta ja gallupeista, mutta se jää ensi vuoteen.

Fennovoima-äänestys päättyi murheellisen selvin luvuin. Tämä on harmillinen uutinen kotimaisen uusiutuvan energian ja veronmaksajien kannalta. Kimurantin tilanteesta tekee myös se, että Rosatom on ydinaseita valmistava strateginen valtionyhtiö. Riippuvuutemme energian suhteen Venäjästä kasvoi. Samalla Suomi antaa itsestään kummallisen kuvan muulle Euroopalle.

Tämän syksyn ehdoton valopilkku oli kuitenkin tasa-arvoisen avioliittolain läpimeno äänin 105-92. Kirjoitin itsekin useaan otteeseen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Oli hienoa nähdä, että laki viimein meni läpi. Olisi ollut sääli, jos kansanliikkeen tekemä hyvä työ olisi mennyt hukkaan – vain muutaman vuoden jarruttelun vuoksi.

Tästä aiheesta kirjoitin juuri ennen ratkaisevaa äänestystä: http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180917-avioliittolain-muutos-on-lopulta-tahdon-asia

Sen sijaan on ollut harmillista seurata lainmuutoksen jälkeistä keskustelua. On puuhattu vasta-aloitetta ja pohdittu, voisiko seuraava hallitus jättää asian puolitiehen. Samoin on närkästytty arkkipiispa Kari Mäkisen rakentavista kommenteista.

Toivottavasti jälkipuinti laantuu. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei poista heteroiden oikeutta avioliittoon, eikä toisten onni ole muilta pois.

Henkilökohtaisen elämän puolella huomaan, että vapaa-aikaa ei enää juurikaan ole, vaan se menee pitkälti kokouksissa, politiikan ja yhdistystoiminnan parissa. Olen vihreiden yhdistysten lisäksi muutamassa yleishyödyllisessä yhdistyksessä sekä toimin kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n puheenjohtajana – kuten myös tulevan kiireisen vuoden.

Opinnot ovat edenneet nihkeään tahtiin. Oikeastaan vasta tänä syksynä olen päässyt jyvälle opiskelijaidentiteetin suhteen. Akateemiset intentiot alkavat hiljalleen kolmantena vuotena valjeta.

Syksyä varjosti oman terveyden kanssa painiminen. Ikävän ja yllättävän vahingon myötä jouduin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna sairaalaan. Päähän jokunen tikki, neljä päivää osastolla ja päälle viikko sängyn pohjalla. Sairaslomaa sain marraskuun alkuun asti. Lokakuussa podin flunssaa. Kun rästitöitä kertyi, voimat olivat vähissä.

Vasta marraskuussa olen päässyt paremmin arkeen kiinni. Samaan aikaan olen syksyn ajan kärsinyt riittämättömyyden tunteesta ja epävarmuudesta.

Kirjoitin näistä aiheista ja syksyn tunnoista blogitekstin: http://villehamalainen.fi/vh/ensimmainen-lokakuuta/

Mitä seuraavaksi?

Tämä talvi on ollut järjestötoiminnan kannalta pitkälti ensi vuoden odottelua. Ensi vuosi on varmasti kiireinen, kun luvassa on ensimmäinen vuosi PirVin puheenjohtajana. Samalla se on tilaisuus oppia uutta politiikasta ja itsestä.

En ole ehdolla eduskuntavaaleissa.

Jätin ehdokashakemuksen keväällä, tein töitä ehdokkuuden eteen ja keräsin tukiryhmän, jota on tässä vaiheessa aiheellista kiittää ahkerasta osallistumisesta. Jäin ilman ehdokaspaikkaa kevään yleiskokouksessa, sillä tarjolla oli minua pätevämpiä ja kokeneempia ehdokkaita. Syyskuun yleiskokouksessa pyrkiessäni puheenjohtajaksi ilmoitin, että toimin mieluummin puheenjohtajana kuin olen itse ehdolla.

Pirkanmaalla kilpailu ehdokkuuksista on kovaa, sillä hyviä ehdokkaita ja sellaisiksi pyrkiviä on paljon. Minulla ei ollut vielä riittävästi verkostoja ja kokemusta vihreästä politiikasta, jotta olisin voinut luoda onnistuneen kampanjan. Viimeistään alkusyksyn vastoinkäymiset panivat pisteen ehdokkuushaaveille.

Aion puoluekokouksessa 2015 pyrkiä puoluevaltuuskuntaan. Sitä kautta haluan saada enemmän kokemusta ja olla osaltani vaikuttamassa vihreän politiikan suuntaan.

Vaikka olisin ensi keväänä mieluusti tehnyt jo omaa kampanjaa, voi tähän olla jälkeenpäin tyytyväinen.

Syksyllä sain aika tuntuvan muistutuksen omien resurssien rajallisuudesta. Olisin ehkä voinut selvittää ehdokkuuden ja puheenjohtajakauden sekä opinnot, mutta mikäli jotain yllättävää tapahtuisi, voimat eivät riittäisi kaikkeen tähän. Syksyn myötä huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta on jälleen noussut uudelleen pintaan.

Ehdin varmasti tehdä monen monta kampanjaa myöhemminkin. Toisekseen haluan nyt keskittyä puheenjohtajan tehtävään. Siinäkin riittää tekemistä ja opeteltavaa.

Jos politiikka on vielä ensi vaalien aikaan minulle mielekäs tapa vaikuttaa, pyrin ensi kerralla ehdolle – kokeneempana, tunnetumpana ja laaja-alaisempana. Kiitos lukuisten luottamustoimien en varmastikaan jätä politiikkaa kokonaan parina seuraavanakaan vuotena. Viime kesän jälkeen pinnalla olleet pohdinnat ja jonkinlainen ärtymys moneen politiikan ilmiöön kuitenkin pakottavat jossain vaiheessa istumaan alas ja pohtimaan tarkemmin sitä, missä määrin haluan politiikassa olla mukana ja mitä muita vaihtoehtoja voisi olla.

DSC_1309
Kuva: Ville Kaakinen
Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.