Vammaispalvelulain soveltamisohjeet viranhaltijoiden avuksi
Lempäälän kunnassa on laadittu ohjeet vammaispalvelulain soveltamisesta auttamaan erityisesti viranhaltijoita päätöksenteossa. Tavoitteena on tarjota viranhaltijalle jonkinlainen selkänoja ja perusteiden kuvaus. Käytännöt ovat jo nyt Lempäälässä varsin yhtenäiset, mutta ne on hyvä olla kirjattuina.
Lautakunta keskusteli soveltamisohjeista ja kiinnitti huomiota muutamiin seikkoihin. Vammaisneuvoston lausuntoa mukaillen myös lautakunta esitti huomionsa siitä, että lomakkeet olisi hyvä olla myös kunnan nettisivuilla saatavilla, eikä vain paperisina versioina vammaispalvelutoimistossa. Tämä korjaantunee, sillä Lempäälä on ottamassa sähköisen asioinnin käyttöön. Lautakunnassa keskusteltiin myös henkilökohtaiseen budjetointiin siirtymisestä, mutta todettiin, että Lempäälän mallissa yksilöllistä harkintaa käytetään jo nyt varsin hyvin, eikä henkilökohtaisesta budjetoinnista tulisi juurikaan toimintaan lisäarvoa asiakkaan näkökulmasta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluterapiat toteutetaan yhteishankintana
Lempäälä kilpailuttaa PSHP:n, Tampereen kaupungin ja mahdollisesti muiden kuntien kanssa yhdessä fysio-, puhe-, toimintaterapian ja neuropsykologian kuntouttavat palvelut. Lempäälä on terapioiden osalta pystynyt toteuttamaan hyvin tarvittavat palvelut omana tuotantona, mutta ostopavleuiden kilapilutuksessa saavutettavissa on hieman volyymin tuomaa edullisuutta.
Lempäälä mukaan hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -kärkihankkeen Pirkanmaan kokeiluun
Lempäälä osallistuu LAPE-kärkihankkeen Pirkanmaan kokeiluun tai tarkemmin sanottuna sellaiseen hakemiseen. Maakunnallisessa hankkeessa on tarkoitus keskittyä johonkin seuraavista kokonaisuuksista: toimintakulttuurin muutokseen, matalan kynnyksen palveluiden verkostointiin (esim. perhekeskus, varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö) tai erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittämiseen.
Koska hanke on maakunnallinen, painopistealuetta ideoidaan luonnollisesti yhdessä muiden kuntien kanssa. Tämän vuoksi tässä kohtaa hankkeesta on turha pohtia sitä, mitä juuri Lempäälän pitäisi tässä kohtaa tavoitella. Kärkihankkeen ideana on kurottaa jo maakuntauudistuksen jälkeiseen elämään, jolloin myös hankkeen konkreettisessa suunnittelussa tulisi löytää juuri tätä maakuntaa koskeva kehittämiskohde. Mikä juuri Pirkanmaalla haastaa kuntia lasten ja perhepalveluiden kokonaisuuden kehittämisessä?
Toivottavaa olisi, että Pirkanmaalle hankerahaa myönnettäisiin ja suotavaa on, että Lempäälä on silloin uusia malleja kehittämässä. Hankkeeseen saadaan STM:n 100-prosenttisesti rahoittama muutosagentti ja osallistuvat kunnat voivat korvata oman panoksensa työllä.
Perhetuville turvattava riittävät toimitilat Kuljussa
Sivistystoimi on laatinut palveluverkkoselvityksen, jossa muun muassa Kuljuun on tulossa uusi pienten lasten taloksi nimetty toimintayksikkö, johon olisi tarkoitus siirtää (ja laajentaa) päivähoitotoiminta ja sijoittaa Kuljun kirjasto. Valtuusto on palveluverkkoselvityksen hyväksynyt, mutta edellyttää, että se käsitellään kussakin toimielimessä sikäli kuin siinä ilmenee asioita, joista toimielimen on syytä lausua kantansa.
Lempäälän sote-lautakunta lausui palveluverkkoselvityksestä ja erityisesti Kuljun pienten lasten talosta, jonne sijoitetaan myös perhetuvan toimitilat. Alkuperäisessä esityksessä perhetuvalle on mitoitettu suurinpiirtein samankokoiset toimitilat kuin nykyisin ja tiloja on mahdollista laajentaa käyttämällä päiväkodin muita tiloja. Kuitenkin tämän idean ongelmana on, että se ei huomioi perhetupatoiminnan erilaisia tarpeita, kuten arjessa selviämisen opettamista aivan ruuanlaiton yhdessä opettelun kautta sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Kyse ei ole niinkään neliömääristä, vaan tilojen toiminnallisuudesta. Jo nyt perhetuvissa on hyödynnetty tiloja varsin luovalla tavalla ja ne ovat olleet niukat. Kun uutta rakennetaan, perhetuvalle on taattava paremmat, ei huonommat tilat.
Siksi lautakunta päätyikin lausumaan seuraavaa:
Perhetupatoiminnalla tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, vanhemmuutta sekä arjessa selviytymistä. Toiminta tukee perhettä myös haastavimmissa elämäntilanteissa. Perhetupien työ tukee Sosiaalihuoltolain 3 §:n mukaisesti lapsiperheiden hyvinvointia sekä sosiaalista toimintakykyä. Perhetuvilla toteutetaan myös lastensuojelun avohuollon tukitoimintaa. Perhetuvat tarvitsevat toimintaansa tarkoituksenmukaiset sekä riittävät tilat (mm. pienryhmätilat ja harjoituskeittiön). Lautakunta edellyttää, että perhetupatoiminta otetaan huomioon tilojen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Osavuosikatsaus
Kirjoitan osavuosikatsauksesta ja sen mahdollisuuksista oman bloginsa myöhemmin tällä viikolla. Pysy kuulolla!
Lastensuojelussa tulossa ylitys
Sen sijaan talouden toteuma ansaitsee pienimuotoisen kommentoinnin jo tässä yhteydessä. Vammaispalveluiden tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä. Terveyspalveluiden puolelta taas tullaan saamaan jonkin verran säästöjä, joilla voidaan paikata muutamaa uhkaavaa ylitystä. Hammashuollossa puolestaan lain edellyttämässä ajassa hoitoonpääsy on pystytty takaamaan.
Tällä hetkellä suurin murhe sote-puolella onkin lastensuojelu. Kuten osavuosikatsauksessa kerrotaan:
”Toimintakulut ylittyvät ensisijassa lastensuojelun sijaishuollon määrärahojen osalta. Kuluneen vuoden aikana on jouduttu tekemään 4 uutta huostaanottoa ja hallinto-oikeudessa on 5 lapsen huostaanottohakemukset vireillä. Näiden 9 lapsen sijaishuollon kulut sekä lisääntyneet kiireellisten sijoitusten määrät ylittävät talousarvion määrärahat huomattavasti arvioitua enemmän.”
Tämän vuoksi sote-lautakunta tulee hakemaan lisämäärärahaa, koska nämä on vain pystyttävä jotenkin rahoittamaan. Lisäksi sosiaalipalveluissa myös toimeentulotukeen varattu määräraha ei välttämättä tule riittämään.
Lautakunnassa keskusteltiin myös omaishoidontuen tilanteesta. Vanhus- ja vammaispalveluissa ei ole kyetty tekemään omaishoidosta päätöksiä kevään jälkeen, sillä ennakoitua useampi hakemus alkuvuodesta söi siihen varatut määrärahat. Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen palvelu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia omaishoitajasopimuksia tehtäessä voidaan asettaa prioriteettijärjestykseen tukeen oikeutttuja ja päättää olla myöntämättä tukea sellaisissa tapauksissa, joissa se ei ole aivan välttämätöntä. Näin on nyt vammais- ja vanhuspalveluissa menetelty käytännössä keväästä lähtien tapausten kohdalla.
Lautakunta keskusteli siitä, tulisiko omaishoidontukea myöntää uusille hakijoille määrärahojen riittämättömyydestä huolimatta – ja kustantaa se sitten muualta säästämällä tai peräti lisämäärärahaa hakemalla. Mielestäni näin ei tule toimia, sillä määrärahat tulevat ylittymään myös pakollisissa menoissa (em. huostaanotot). Jos nyt myönnetään määrärahasidonnaisia palveluita yli määrärahojen, ongelmana on, että samoin tulisi sitten menetellä loppuvuodenkin osalta. Tällöin katoaisi tuen määrärahasidonnaisuus – puhumattakaan tietysti budjetin ylityksestä.
Helpotusta omaishoidontukea tulevien arkeen on kuitenkin luvassa. Nyt ilman tukea jääneet saavat sitä heti ensi vuoden alusta lukien. Samalla lautakunta budjetoi realistisemmin ensi vuoden omaishoidontukeen rahaa.