Lautakunta kokoustaa huomenna 5.10. Käsittelen tässä blogitekstissä kaksi varsin tärkeää ja tarkastelua vaativaa kohtaa, muutostalousarvion ja talousarvion vuodelle 2017.

Lisämäärärahaa välttämättömiin menoihin

Kuten jo viime blogissa kerroin, tähän kokoukseen tuli muutostalousarvioesitys. Muutostalousarviossa siirretään yhteensä 600 000 euroa terveyspalveluista ja 15 000 euroa yleishallinnosta säästyneitä rahoja toimialoille, joilla määräraha ylittyy. Määräraha ylittyy vammaispalveluissa (60 000 e) ja sosiaali- ja perhepalveluissa (1 350 000 e). Lisämäärärahaa kunnanhallitukselta ja -valtuustolta pyydetään siis 795 000 e.

Terveyspalveluissa terveysaseman tuotot ovat olleet odotettua paremmat n. 200 000 e verran. Lisäksi PSHP:lta ostettava erikoissairaanhoito jää 500 000 e pienemmäksi, joskin kallin hoidon tasausmaksua voi vielä tulla Lempäälälle maksettavaksi n. 200 – 300 000 e.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa kuluja kasvattavat ennakoitua suuremmat toimeentulotuen menot (50 000 e) ja lastensuojelun huostaanottojen ennakoitua suurempi määrä sekä neljä hallinto-oikeudessa olevaa tapausta, joista Lempäälä joutuu maksamaan 805 000 e.

Näistä menoista lastensuojelun ylitykset ovat lain sanelemia ja siten pakollisia kuluja. Tosin toimeentulotuen kohdalla voidaan kriittisesti kysyä, olisiko tämän vuoden talousarvioon ollut syytä budjetoida realistisemmin toimeentulotuen osuus. En kysy tätä niinkään viranhaltijoilta, vaan kyseenalaistaakseni tiukan raamin asettamat epärealistiset odotukset. Työttömyydenkasvu on trendi, jota ei kunnan kuluraamilla suitsita.

20141021-231645-83805091.jpg

Talousarvio 2017

Talousarvion 2017 keskeiseksi piirteeksi voisi kuvata toiminnan kehittämistä aivan jokaisella sektorilla. Kuten talousarvion yleishallintoa käsittelevissä toimenpiteissä kuvataan:

”Toiminnan reunaehtoina ja mahdollistajina olevia resursseja, sekä aineellisia että aineettomia, käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti. Kunnan sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvua pyritään hillitsemään tehostamalla toimintaa ja muuttamalla toimintatapoja kaikilla tehtäväalueilla.

Kuitenkin riittävät määrärahat, tarkoituksenmukaiset työ- ja toimitilat ja resursointi myös henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen turvaavat palvelujen tuottamista. Henkilöstön työhyvinvointia ylläpidetään koulutuksella sekä johtamista ja työssä jaksamista edistävillä toimenpiteillä.”

Kunnan jälleen hieman tiukempi raami (käyttömenojen kasvu –1%) ohjaa väkisinkin tekemään asiat kustannustehokkaammin. Talousarviossa kuitenkin tiedostetaan se, että resursoinnin on oltava realistista ja palvelut turvaavaa.

Omaishoidon mitoitus kuntoon

KIrjoitin niin ikään viimeksi jo omaishoidon riittämättömästä määrärahasta, jonka vuoksi osa omaishoidontuen myöntämisistä on jouduttu lykkäämään ensi vuoteen. Vanhuspalveluissa omaishoitajien määrää on lisätty 50:stä 62:een. Vammaispalveluissa taas omaishoidontuen saajien määrä pysyy 70:ssä. Vammaispalveluiden osalta omaishoitoon vaikuttaa kuitenkin se, että 65 vuotta täyttäneet siirtyvät vanhuspalveluiden omaishoidontuen saajiksi. Vammaispalveluiden palvelusuunnitelman perusteluosuudessa kuitenkin todetaan, että määrärahaa lisätään.

Määrärahojen jakautumista omaishoidontuen osalta ei kuitenkaan näe mistään talousarvion laskelmista. Kun kerran talousarvion 2016 mitoitus 70 omaishoitajan määrärahasta ei ensi vuoden talousarvioon kasva, herää kysymys, miten budjetoidaan realistisesti tämän vuoden tekemättä jääneet päätökset ja ensi vuoden realistinen tarve uusille päätöksille? Onko ajatuksena se, että jokin määrä omaishoidontuensaajia siirtyy vanhuspalveluihin? Jos näin, kuinka suuri tämä määrä on ja miten se vaikuttaa vanhuspalveluiden omaishoidontuen saajien ja määrärahan realistisuuteen?

Aion kysyä tästä tarkennusta viranhaltijoilta huomisessa kokouksessa, jotta vastaavaa päätösten lykkäämistä ei ensi vuonna tarvitse tehdä.

Terveyspalvelut

Terveyspalveluissa keskeisiä muutoksia ovat uuden ylihammaslääkärin työpanos ja sen myyminen Nokian ja Pirkkala-Vesilahden yhteistoiminta-alueelle. Tämä on jo aloitettu Nokian kanssa. Kunnat maksavat palkkakulut puoliksi ja loput kulut aiheuttamisperusteisesti. Ensi vuodelle ehdotetaan yhden uuden hammaslääkärin palkkaamista. Tällä säästettäisiin ostopalveluissa ja saataisiin lisää maksutuottoja, sillä nykyisellä resurssilla pystytään hoitamaan vain 40% väestöstä.

Lempäälän röntgen-yksikkö siirtyy osaksi Alueellista kuvantamiskeskusta. Siirron myötä lausuntojen saaminen nopeutuu ja pystytään varautumaan tulevaan sote-uudistukseen. Lempäälässä lähipalveluna säilyvät kuvaustoiminta ja ultraäänitutkimukset. AKU:n malli jäljittelee jossain määrin Fimlabin toimintaa, jossa tehokkuutta saadaan siirtämällä yksinkertainen ja kuntakohtaisesti varsin vähän vaihteleva toiminta yhden tahon vastuulle.

Lempäälässä aloitettiin tänä vuonna psykiatrisen hoidon Safe house -toiminta. Oikeastaan malli ja siihen siirtyminen olivat juuri vuosi sitten talousarviokokouksessa päätettävänä. Tänä vuonna Lempäälän terveyskeskussairaala on ainoana terveyskeskustoimijana finaalikolmikossa ehdolla Laatupalkinnon saajaksi. Safe house -toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten toimintaa kehittämällä ja omaa tuotantoa vahvistamalla voidaan parantaa sekä asiakkaiden palvelua että säästää ostopalveluissa.

Sähköisten palveluiden avulla on tarkoitus parantaa niin asiakastyytyväisyyden seuraamista, potilasturvallisuutta ja alueellista apuvälinepalvelua. Lisäksi siirrytään uuteen puhelinpalvelujärjestelmään.

Vanhuspalvelut

Vanhustyön puolella talousarviossa varaudutaan siihen, että hoidontarve lisääntyy ja etenkin asiakkaita, jotka tarvitsevat kahden työntekijän hoitoa yhtä aikaa, on enemmän. Budjetissa siirretään joitakin määrärahoja tehtäväalueittain tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin vanhus- ja vammaispalvelujen sisällä.

Merkittävää on, että Lempäälä on ottamassa ensi vuonna käyttöön toiminnanohjaus- ja mobiilijärjestelmän, joka sujuvoittaa raportointityötä ja asiakkaiden hoidonsaantia. Vaikka järjestelmän käyttöönotto tulee vaatimaan opettelua ja aikaa, on se pitkällä tähtäimellä vaivanarvoista. Lisäksi mobiilijärjestelmän myötä jatkossa tarvitsee kolmen lähihoitajan sijaan palkata kotipalveluihin vain kaksi lähihoitajaa. Näiden kulut katetaan vähentämällä ostopalveluita.

Himminkodon laitoshoitopaikkojen muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi selvitetään vuoden 2017 aikana. Lempäälässä laitoshoitopaikkojen määrä on verrattaen suuri. Jo pitempään trendinä vanhuspalveluissa on ollut siirtyä laitoshoidosta muihin tuetun asumisen muotoihin – tältä osin uutta ei ole edes tulevan sote-uudistuksen säästötavoitteiden kirjaus laitoshoidon vähentämisestä. Myös Himminkodon laitoshoitopaikkojen muuttamisesta tehostetuksi palveluasumiseksi on kunnassa keskusteltu jo pitempään. Myös Toimelatalon ja Wellamokodin yhdistymiseen varaudutaan.

Kotona asuville vanhuksille tarjottavaa jaksohoitoa ja sen toimintakulttuuria kehitetään. Tavoitteeksi on kirjattu seuraavaa: ”Jaksohoitoyksikön toimintaa kehitetään tukemaan entistä paremmin asiakkaiden omaa toimintakykyä niin, että jokaisella jakson asiakkaalla valmiudet selviytyä kotona olisivat aina jakson loppuessa paremmat kuin jaksolle tullessa.” Mielestäni tämä on varsin hyvä ja tarpeellinen kehittämishanke, jolla taataan sekä turvataan toimintakykyä että vähennetään muiden palveluiden kysyntää.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa kehitetään tosissaan yhteistyötä muiden tahojen kanssa: toimeentulotuen suhteen Kelan kanssa, lastensuojelun kulujen taittamiseksi varhaiskavastuksen ja muiden kuntien kanssa LAPE-hankkeessa.

Aikuissosiaalityössä merkittävin muutos on toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelaan vuoden 2017 alusta. Tämä tietää suoraan kahden etuuskäsittelijän toimien verran säästöpotentiaalia sote-lautakunnan budjetissa. Yksi etuuskäsittelijä jää, sillä kuntaan ratkaistavaksi tulee suurelta osin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Henkilöstölle aikuissosiaalityössä muutos tietää myös uudenlaiseen rooliin ja tehtäviin opettelemista. Varmuuden vuoksi budjettiin sisällytetään muutaman kuukauden ajaksi perustoimeentulotuenkin osuus, jotta ihmiset eivät jää ilman viimesijaista turvaa.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluissa säästöjä on tänä vuonna haettu tekemällä erinäisiä kilpailutuksia. Jatkossa esimerkiksi kehitysvammaisten lasten leirimaksuja tuetaan maksimissaan 300 e / osallistuja. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä niin lomituksessa kuin kesäajan iltapäivähoidossa.

Sähköisiin palveluihin panostetaan myös vammaispalveluissa siten, että Effican OmaPalveluun siirtymällä ainakin osaa palveluista voi asiakas hakea sähköisesti. Myös henkilökohtaista budjetointia selvitetään – olkoonkin, että Lempäälän nykyinenkin palvelu on jo varsin hyvin asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet huomioiva.

Vammaisten asumismahdollisuudet ovat paranemassa, kun Arasta on nyt myönnetty rahoitus Kiinteistö Oy Sirkkavuoren uudelle 12-paikkaiselle asumisyksikölle. Päivätoimintaa kehitetään, siihen palkataan yksi uusi työntekijä ja tämän vetämään uuteen ryhmään otetaan myös muista kunnista osallistujia. Tällä tavalla uusi ohjaajan pesti on myös kustannusneutraali.

 

Jaa:
Tagged With:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.