Lempäälän luottamustoimihenkilöt kokoontuivat tänään aloittamaan kuntapolitiikkasyksyn varsinaisella maratonkokouksella, kun aluksi ohjelmassa oli valtuustoseminaari ja sen päälle lautakuntien kokoukset. Kuten tapoihin kuuluu, sote-lautakunnan jäsenet poistuivat viimeisinä Lempoisten koululta.
Talousarviosta strategisempi, enemmän valtaa lautakuntiin
Aiemmin kunnanvaltuusto on käsitellyt kaikkien lautakuntien ja kunnanhallituksen jumppaaman taloussuunnitelman ja lautakuntien hyväksymät käyttötaloussuunnitelmat ovat lähinnä olleet sinänsä yksityiskohtaisten taloussuunnitelmien konkretisointia. Valtuuston talousarviokäsittelyt ovat tavanneet olla pitkiä kokouksia, joissa budjettikirjaa on pläräilty vähän sieltä täältä ja puututtu pieniinkin yksityiskohtiin. Samalla lautakunnissa pitkään pohditut ja asiantuntevien keskustelujen tuloksena syntyneet päätökset ovat olleet vähän lapsipuolen asemassa: lautakuntien hyvät keskustelut ja kompromissihakuisuus ei aina ole välittynyt valtuustosaliin saakka.
Nyt tekeillä olevassa uudistuksessa talousarvio, strategia ja tulevaisuusohjelma nivotaan paremmin yhteen. Aiemmin strategiset tavoitteet ovat talousarviokirjassa olleet varsin heikosti esillä ja kokonaisuus on ollut yksityiskohtainen. Jatkossa valtuusto hyväksyy strategisen talousarvion ja antaa kullekin lautakunnalle määrärahan, jonka puitteissa se saa tehdä muutoksia ja määrärahasiirtoja. Jatkossa talousarvioprosessissa erotetaan toisistaan strategiset ja operatiiviset tavoitteet. Jos kyse on operatiivisesta toiminnasta, siitä päättävät lautakunnat. Valtuusto voi tarvittaessa asettaa myös toiminnallisia, strategisia tavoitteita. Huomattavaa on kuitenkin, että määrärahojen jakamisen ohella valtuusto ei enää marssi lautakuntien yli, vaan luottaa niiden päätöksentekoon ja osaamiseen.
Tämä vaatii jatkossa myös lautakunnilta kenties enemmän paneutumista ja vallan ja vastuun ottamista. Tämä tekee valtuuston roolista strategisen ja lautakunnista enemmänkin tehtäväalueiden poliittisen ohjaajan. Uudistus on tervetullut, kun Lempäälästä on kasvamassa merkittävä kunta Helsinki – Hämeenlinna – Tampere -akselille. Tähän kehityksen tuomaan tarpeeseen voidaan valtuustossa paremmin vastata, kun valtuustossa keskustellaan hidastetöyssyjen sijaan tulevasta keskustan kehittämisestä, maakunnallisesta vaikuttamisesta ja siitä, millainen hyvinvoinnin edistäjä ja peruspalvelujen tarjoaja Lempäälä jatkossa on.
Haastava raami
Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa talousarviovuoden 2017 raamiksi -1,0%. Raamin on tarkoitus ohjata sitä, miten menot kehittyvät kunnassa. Sote-sektorilla, jossa kulut kasvavat joka vuosi lähes joka sektorilla (ikääntyvän väestön hoito on kalliimpaa, lapsiperheet tarvitsevat tukipalveluita, erikoissairaanhoito kallistuu ja työttömyys lisääntyy), miinusmerkkisen raamin saavuttaminen on vaikeaa. Etenkin, kun tuottojen lisääminen on haastavaa (lähinnä asiakasmaksujen korotuksia, palvelutason karsimista ja tiukempaa linjaa sosiaalipuolen päätöksissä).
Raami kohdistettuna kaikille sektoreille ei ota eri sektoreiden erilaisia tarpeita huomioon kovinkaan hyvin. Sote-palveluissa on käytännössä pakko tehdä tarvittaessa henkilöstölisäyksiä, jos lakisääteisiä tehtäviä ja potilaiden hoitoa ei saada tehdyksi ja toimeentulotuki on maksettava niille, joilla siihen on oikeus, oli määräraha riittävä tai ei. Lempäälässä tähän on ylletty, mutta viimeiset kaksi talousarviota ovat olleet hieman liian optimistiset.
Tänä vuonna tullaan jo esittämään lisämäärärahapyyntö lastensuojeluun ja sitä tarvitaan myös tulevalle vuodelle. 1,0% lasku käyttömenoihin olisi euromääräisesti 530 000 euroa, mikä on suuri haaste, kun budjetti menee jo nykyisillä luvuilla yli.
Talousarvio 2017: henkilöstölisäyksiä ja vähemmän ostopalveluita
Sote-lautakunta kävi lähetekeskustelun talousarviosta ensi vuodelle. Käyn tässä vasta läpi talousarvion päälinjat, mutta käsittelen talousarviota omassa blogitekstissään sitten, kun ehdotus talousarvioksi tulee seuraavaan kokoukseen.
Terveyspalveluissa hammashuoltoon on saatu uusi ylihammaslääkäri, jonka työpanoksesta puolet myydään Nokialle, jossa niin ikään on ollut ylihammaslääkärin paikka vapaana pitempään. Nokia ja Lempäälä jakavat palkkakulut puoliksi ja loput aiheuttamisperusteisesti. Ensi vuodelle ehdotetaan yhtä uutta hammaslääkäriä palkattavaksi. Palkkauksella säästettäisiin ostopalveluista ja saataisiin lisää maksutuottoja. Nykyisellä työntekijäresurssilla ei pystytä hoitamaan edes puolia asiakkaista ja jononpurku maksaa.
Lempäälässä aloitettiin tänä vuonna psykiatrisen hoidon Safe house -toiminta. Safe house -toiminnassa mielenterveyspotilaiden kriisitilanteet on pystytty hoitamaan moniammatillisesti terveyskeskussairaalan tiloissa. Oikeastaan malli ja siihen siirtyminen olivat juuri vuosi sitten talousarviokokouksessa päätettävänä. Tänä vuonna Lempäälän terveyskeskussairaala on ainoana terveyskeskustoimijana finaalikolmikossa ehdolla Laatupalkinnon saajaksi. Safe house -toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten toimintaa kehittämällä ja omaa tuotantoa vahvistamalla voidaan parantaa sekä asiakkaiden palvelua että säästää ostopalveluissa.
Vanhuspalveluiden puolella talousarviossa varaudutaan siihen, että hoidontarve lisääntyy ja etenkin asiakkaita, jotka tarvitsevat kahden työntekijän hoitoa yhtä aikaa, on enemmän. Budjetissa siirretään joitakin määrärahoja tehtäväalueittain tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin vanhus- ja vammaispalvelujen kesken. Merkittävää on, että Lempäälä on ottamassa ensi vuonna käyttöön toiminnanohjaus- ja mobiilijärjestelmän, joka sujuvoittaa raportointityötä ja asiakkaiden hoidonsaantia.
Aikuissosiaalityössä merkittävin muutos on toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelaan vuoden 2017 alusta. Tämä tietää suoraan kahden etuuskäsittelijän toimen verran säästöpotentiaalia sote-lautakunnan budjetissa. Yksi etuuskäsittelijä jää, sillä kuntaan ratkaistavaksi tulee suurelta osin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Henkilöstölle aikuissosiaalityössä muutos tietää myös uudenlaiseen rooliin ja tehtäviin opettelemista. Varmuuden vuoksi budjettiin varataan muutamalle ensimmäiselle kuukaudelle perustoimeentulotukeen arvioitu summa, mikäli siirto Kelaan aiheuttaa viivästymisiä päätöksien tai tukien saamisessa.
Lastensuojelun määrärahat tiedettiin niukoiksi jo aikaisessa vaiheessa tätä vuotta. Vaikka lastensuojelun avohoidossa on pystytty minimoimaan palveluiden ostoja, välttämättömät tilaukset on hoidettava. Lisäksi sjoituksiin tarvitaan merkittävä määrä lisää rahaa ensi vuodelle niin perhehoidon kuin laitoshoidon kohdalla. Lastensuojeluun tarvitaan jo tänä vuonna lisämääräraha pakollisiin kuluihin. Tämä tulee syksyllä lautakuntaan.
Kuitenkin perhetyössä ollaan onnistuttu kehittämään palvelua paremmin perheiden ulottuville. Uutena avauksena perhetyöntekijä on tavattavissa muutamana päivänä kirjastolla, ja kokeilua on tarkoitus laajentaa muihinkin kunnan kirjastoihin. Perheneuvoloiden toimintaa on tarkoitus kehittää entisestään ja lisätä niistä muille toimijoille, kuten koululle, tehtävää konsultaatiota palvelun tarpeen arvioimiseksi ja perheneuvolan kuormituksen vähentämiseksi.
Vammaispalveluissa kilpailutukset mm. kuljetuspalveluihin ovat toimineet ja laskeneet kustannuksia toivotulla tavalla. Tämä oli yksiä viime kevään kiistellyimpiä pykäliä lautakunnassa ja kompromissina nykyiset sopimukset taksiautoilijoiden kanssa päätettiin kilpailuttaa alueelliseen järjestelmään siirtymisen sijaan. Kuljetusten ohella mm. leiritoiminta- ja ateriapalveluita on kilpailutettu.
Viime vuoden tapaan henkilöstölisäykset toteutetaan kustannusneutraalisti eli sama summa säästetään esimerkiksi ostopalveluista. Viime vuoden talousarvion uudet avaukset tuottivat lopulta varsin hyvää tulosta, joskin muutama tehtäväalue on ylittämässä budjetin tänä vuonna tai ainakin siinä pysyminen tekee tiukkaa. Raamissa pysyminen on sote-sektorilla lähes tulkoon mahdotonta, mutta viranhaltiat vakuuttivat, että nyt jo esitellystä lähetekeskustelusta tullaan vielä etsimään mahdollisuuksia säästää tai toteuttaa toimintaa tehokkaammin.
Muut pykälät – Lempäälä varautuu sote-uudistukseen
Lempäälän sote-lautakunta antoi lausunnon sairaanhoitopiirin lääkinnällisen kuntoutuksen keskitetystä apuvälinemallista. Nimi voi kuulostaa puuduttavalta, mutta käytännössä kyse on monien asiakkaiden elämään vaikuttavasta parannuksesta. Tällä hetkellä apuvälineistä vastaa kukin kunta itse, mikä aiheuttaa sen, että joissain kunnissa osa apuvälineistä lojuu käyttämättöminä ja jossain taas käyttäjiä olisi enemmän kuin välineitä. Uudessa apuvälinemallissa on tarkoitus, että välineet kootaan yhteen tietojärjestelmään ja niitä käytetään jatkossa yhteisesti. Hämeenkyrössä käyttämättömänä oleva väline pääsee lempääläläisen potilaan käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa välineistä ja kustannuksista kerätään tietoa ja ne siirretään yhteiseen tietojärjestelmään. Toisessa vaiheessa perustetaan varsinainen apuvälinekeskus.
Lempäälä painottaa lausunnossaan perustason huollon säilymistä kunnissa, joissa on tehty investoinnit ja panostettu huollon toimivuuteen. Toinen merkittävä seikka on Lempäälän lausunnossa esitetty huoli laskutusperiaatteesta: tarjolla on joko per capita tai käytönmukainen laskutus. Käytönmukainen laskutus on perustellumpi, sillä se sisältää kannustimen edelleenkin tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen käyttöön.
Pykälä lautakunnan esityslistassa
Lautakunta hyväksyi sopimuksen ikäihmisten perhehoidon yksikön perustamisesta. Kyseessä on palvelu, jossa ikäihmisille tarjotaan perhepäivähoidon kaltaista hoitoa tavallisessa perheessä. Tavoitteena on tarjota vanhukselle hoivaa ja huolenpitoa, tarjota sosiaalisia suhteita ja mahdollisuus elää perheen kanssa sekä kunnalle yksi uusi muoto vanhusten asumiselle ja hoidolle. Samalla osa ihmisistä voi työllistyä vanhusten perhepäivähoitajiksi. Perhehoito voi olla pitkäaikaista, tilapäistä tai osavuorokautista.
Palvelu on asiakkaalle maksullista (pitkäaikaisesta 65% tuloista ja lyhyemmästä asiakasmaksu), mutta siinä sovelletaan nykyisiä palveluasumisen säännöksiä käyttövarasta ja sen mukaisesta hinnan alentamisesta. Jotta joku voisi työllistää itsensä täysipäiväisenä hoitajana, käytännössä hoidettavaksi on otettava useampia vanhuksia. Seuraava tehtävä onkin rekrytoida sopivia hoitajia ja etsiä hoitopaikkoja sekä asiakkaita palvelulle. Joka tapauksessa yksikön kulut on jaettu kuntien kesken ja Lempäälän maksuosuus on 2 373 euroa vuodessa. Jos perhehoito ei otakaan tuulta siipien alle, taloudellisesti hanke ei ole kovin riskialtis.
Tätä valmistelua voidaan kiittää merkittävästä huolellisuudesta: asia on ollut lautakunnassa aiemmin esillä ja liiteenä oleva toimintaohje on todella seikkaperäinen ja selkeä.
Pykälä lautakunnan esityslistassa liitteineen
Toisena vanhustenhoidon kehittämismuotona Lempäälä hakee Sipilän hallituksen kärkihankkeeseen ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseksi yhdessä muiden Pirkanmaan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistä alueellista asiakas/palveluohjauskeskusta, parantaa asiakkaiden luottamusta palvleuiden saamiseen ja itsenäiseen kotona selviämiseen oikeanlaisilla palveluilla. Lisäksi kokeilussa pyritään löytämään malleja, jotka toimivat erikokoisissa kunnissa yhtä hyvin. Tämän johdosta hanketyöntekijät on sijoiteltu varsin erilaisiin kuntiin. Lempäälään ei hanketyöntekijää ole tulossa, mutta siihen osallistuvat työpanoksella vanhustyönjohtaja ja suunnittelija.
Myös tämä hankekokeilu linkittyy selkeästi sote-uudistukseen ja tulevaan yhteistoimintaan. Toivottavasti Lempäälä ja muut toimijat rahoituksen saavat, sillä näitä kysymyksiä on pohdittava joka tapauksessa. Hankkeeseen hakeminen on vasta suunnitteluvaiheessa ja lopullinen toteututus elää vielä.
Lempäälä antoi myös oman lausuntonsa STM:lle päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistumisesta. Päivystyksen muutoksella tavoitellaan sitä, että vaativaa hoitoa tarjoavissa yksiköissä olisi riittävän laadukasta hoitoa ja osaavaa henkilöstöä saatavilla, esimerkiksi tietyissä leikkauksissa. Sen sijaan ei-päivystystä vaativaa hoitoa tarjottaisiin edelleen kiirevastaanottona terveyskeskussairaaloissa. Tässä on tarpeen tehdä ero kiirevastaanoton ja päivystyksen välille: päivystyksellä tarkoitetaan vaativampaa hoitoa edellyttäviä vaivoja, kun taas kiirevastaanotto on se, minne mennään puhjenneen korva- tai selkäkivun myötä vastaanottoaikojen ulkopuolella. Jos kunnat malttaisivat tarjota tätä palvelua enemmän, päivystykset eivät ruuhkautuisi, eikä vaativan hoidon henkilökuntaa tarvitsisi työllistää näillä tapauksilla.
Päivystyksen muuttumisella on peloteltu paljon, mutta tosiasiassa riittämätön henkilöstö ja epätasalaatuinen hoito ovat potilasturvallisuudelle paljon pahempia riskejä.
Käytin pykälän ainoan pyydetyn puheenvuoron ja kiitin siitä, miten Lempäälän lausunnossa ollaan varauduttu jo tulevaan sote-uudistukseen. Lausunnossa on hyvin huomautettu, että sote-uudistuksen tieltä kunnilta olisi syytä poistaa päivystykseen liittyvää raportointivastuuta. Kun kuntien valtionosuudet pienenevät, olisi kuntien vastuulla olevien tehtävien ja velvoitteiden syytä vähentyä samaan tahtiin – ja siirtymäkauden hyvä olla jonkin muun kuin kunnan vastuulla.