Opiskelijoita yhdistää moni muukin asia kuin kampuksella vietetty aika. Opiskelijat ovat usein aika yhteneväinen ryhmä myös kaupunkilaisina, kuluttajina ja palveluiden käyttäjinä.

Monia opiskelijoita yhdistää samankaltainen elämäntilanne. Opintojen aloittaminen tietää usein muuttoa uudelle paikkakunnalle ja itsenäistymistä. Joka syksy asuntoja etsii suuri joukko uusia tamperelaisia, jotka tarvitsevat pieniä ja edullisia vuokra-asuntoja. Tähän tarpeeseen tulee minusta vastata ensisijaisesti rakentamalla lisää opiskelija-asuntoja. Vaikka yksityisiltä markkinoilta löytäisikin edullisen asunnon, voi ensimmäiseen asuntoonsa muuttava suostua epäreiluihinkin vuokraehtoihin. Opiskelija-asuja voi yleensä luottaa siihen, ettei vuokrasuhde pääty yllättäen. Ylipäätään edullista vuokra-asumista tarvitaan, mutta opiskelijoille korvamerkityt asunnot tietäisivät myös muille vähävaraisille opiskelijoilta vapautuvia asuntoja. Kun uusia asuntoja rakennetaan, kannattaa sekoittaa niin vuokra-, omistus- kuin opiskelija-asumista.

Myös samankaltainen taloudellinen asema yhdistää monia opiskelijoita. Opintotuki mahdollistaa sen, että korkeakouluun voi hakea perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta. Opiskelijoiden etuudet ovat olleet säästöjen tulilinjalla viimeiset vuodet. Viimeisimpänä nykyinen hallitus päätti perua opintotuen sitomisen indeksiin. Samaan aikaan trendinä on ollut lainapainotteisuuden lisääminen. Heikennykset ja muutokset ovat tehneet opintotuesta myös varsin byrokraattisen menetelmän: tällä hetkellä aloitusvuodesta riippuen on niin monia variaatioita, että sekaisin eivät ole vain opiskelijat vaan myös etuuskäsittelijät. Esimerkiksi opintotuen jakaminen kandi- ja maisterivaiheen tukeen tekee monesta opiskelijasta väliinputoajan: jos kandivaiheen tukikuukaudet loppuvat, mutta opiskelija on jo suorittanut syventäviä kursseja, ei tämä todennäköisesti saa jatkoa tukikuukausille mutta ei myöskään ole ennen alempaa tutkintoa oikeutettu maisterivaiheen tukeen. Opintotukikaan ei tavoita niitä opiskelijoita, joilla opinnot ovat viivästyneet. Moni opiskelija joutuu myös laskeskelemaan tulorajoja.

Kestävin ratkaisu olisikin siirtyä perustuloon.

Opiskelijan kannalta perustulo tarkoittaisi vähemmän hakemuksia ja selvityksiä ja vakaampaa taloudenpitoa. Perustulo auttaisi myös sellaisia opiskelijoita, joilla opintotukioikeus on loppumassa, opinnot eivät ole edistyneet tai työstä saadut tulot aiheuttavat päänvaivaa opintotuen nostamisen suhteen. Perustulon myötä kenenkään ei tarvitsisi pelätä tulottomia kuukausia tai joutua hankalaan taloudelliseen tilanteeseen tukimuotojen vaihtuessa. Yhteiskunnalle perustulo tarkoittaisi vähemmän byrokratiaa ja resurssien kohdentamista tukemiseen ja neuvontaan.

Perustulo on ennen kaikkea tasa-arvoistava tuki: se tekee meistä kaikista perustulon saajia, eikä erilaisten tukien anojia. Perustulo mahdollistaa tarmon käyttämisen oman osaamisen hyödyntämiseen ja kukoistukseen.

On ilahduttavaa, että moni kanssaehdokkaista näkee juuri perustulon ratkaisuna opiskelijoiden toimeentulon kohentamiseen. Tamyn ja SYL:n tulee olla aktiivinen puolestapuhuja tälle yhteiskunnalliselle uudistukselle.

Ennen perustuloa riittää tekemistä. Esimerkiksi opiskelijaedut saattavat olla taloudellisesti tiukkoina aikoina säästöjen kohteena – mikä on ongelmallista, sillä opiskelijoilla on jo nyt vähän rahaa käytettävissä. Opiskelijaedut ovat usein kynnyskysymys siinä, mihin opiskelija vähät rahansa käyttää. Jos taidemuseoon tai uimahalliin ei ole opiskelija-alennusta, jättää moni mieluummin menemättä. Opiskelijat ovat kuitenkin samalla kuluttajaryhmä, joka mielellään suosii palveluita silloinkin, kun muut säästävät ylimääräisistä menoista. Moni opiskelija arvostaa laatuaikaa kahvilassa tai elokuvissa enemmän kuin kotiin hankittavaa krääsää. Tähän täkyyn kannattaa tarttua niin kaupungin kuin yrittäjienkin. Hyvä yhteistyötaho tässä on ollut Opiskelijan Tampere ry.

Edunvalvontaa tarvitaan siksikin, että opiskelijat ovat yleensä aliedustettuina päätöksenteon eri tasoilla. Tamyn aktiivisella edunvalvonnalla saatiin esimerkiksi Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta luopumaan aikeistaan poistaa opiskelija-alennus arvolipusta ja yli 29-vuotiailta opiskelijoilta.

Opiskelijoita yhdistää moni asia kampuksella mutta myös sen ulkopuolella. Ylioppilaskunta on luonteva edunvalvoja tuolle ryhmälle. Sitä paitsi rajaa opiskeluun liittyvien ja muiden asioiden välillä on vaikea tehdä. Sujuva arki ja riittävä toimeentulo ovat asioita, jotka toteutuessaan edesauttavat myös opiskelua. Tästä syystä Tamyn on syytä olla aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Ylioppilaskunta puhuu usean tuhannen ihmisen puolesta ja olisi omituista, jos se pitäisi suunsa kiinni.

11222219_10203518765209330_344741368408365588_o
Kuva: Liisi Hämäläinen
Jaa:
Tagged With:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.