Pitämäni avaussanat pe 11.10. sote-tapahtumassa, jossa pääpuhujana oli vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto. Tämä teksti on alkuperäinen runko puheelle, jota hieman muokkasin esitystilanteessa:

Oikein lämpimästi tervetuloa Kuule, kysy, keskustele SoTe-uudistuksesta -tapahtumaan kaikki vieraat kuin myös illan puhujamme, Touko Aalto. Aluksi haluan sanoa muutaman sanan kuluneesta vuodesta sote-lautakunnassa ja ajankohtaisista asioista Lempäälässä.

Olen nyt tämän vuoden alusta ollut Lempäälän sote-lautakunnassa. Tämä on ensimmäinen kauteni kunnallisessa luottamustoimessa ja olen samalla nuorin varsinainen jäsen luottamustoimessa. On ollut ilo saada oppia kokeneemmilta ja päästä itsekin kyselemään ja ottamaan kantaa.

Politiikka näyttää erilaiselta riippuen siitä, missä sitä kulloinkin tehdään. Lautakunnan keskusteleva ilmapiiri ja puoluerajoista piittaamaton hyvä yhteispeli ei muistuta juurikaan vaalien alla käyvää kuhinaa suurine linjanvetoineen ja vaaliväittelyineen. Lautakunnassa kaikilla on sama tavoite: hyvinvoiva Lempäälä. Keinot eroavat. Politiikan eroavaisuus on myös merkittävää verrattuna hallituksen ja eduskunnan paikoin kiivaaseen keskusteluun, jossa ei aina vältytä loanheitolta tai ylilyönneiltä.

Minä ja Touko suuntaamme tästä huomiseksi Vihreiden sote-koulutukseen, jossa on tarkoitus hahmotella vuoden 2020 vihreää sote-politiikkaa. Koulutuksissa saa paljon konkreettista apua kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen – mutta jälleen kerran politiikka näyttää kuitenkin erilaiselta kuin mitä lautakunnassa tai puolueen tarjoamassa koulutuksessa.

Yhtä kaikki politiikassa päämääränä on yhteinen etu, sen miettiminen, mikä on kuntalaisten kannalta parasta, mikä on tarkoituksenmukaisin palvelu ja kohtuullisin kompromissi. Valtakunnallisella päätöksenteon tasolla olisikin tärkeää kuunnella kuntapäättäjien näkemyksiä. Kunnissa ollaan lähimpänä palvelun käyttäjää. Täällä ollaan lähimpänä ihmistä.

Lempäälä voi hyvin. Se selviää nopealla vilkaisulla hyvinvointikertomukseen.

Sairastavuusindeksillä mitattuna meillä asuu Pirkanmaan terveintä väestöä. Koulumaailmassa päihteidenkäyttö on laskussa, liikunnan ja ystävien määrä nousussa. Nuorisotyöttömiä oli 18-24-vuotiaista 12,2% vuonna 2011. Työikäisten ongelmana on liikunnan vähäisyys, mihin ollaan koetettu panostaa. Vuonna 2011 työttömien määrä työvoimasta oli kahdeksan prosenttia.

Miltä tilanne sitten on näyttänyt lautakunnasta käsin?

Lempäälän terveyskeskuksen remontti päättyy keväällä 2014. Lautakunta kiersi syksyllä uusissa tiloissa ja ne näyttivät toimivilta ja tarkoituksenmukaisilta. Hammashuollosa on ollut jonoja, joita on purettu ostopalveluin. Vuodesta 2014 alkaen kukin saa periaatteessa valita terveysasemansa mistä tahansa Suomesta.

Erikoissairaanhoito on aina hankala tapaus. Vaikka kulut ovat pysyneet kohtuullisina, vaihtelut voivat olla erittäin suuria eri vuosina.

Päivähoidossa tullaan näkemään muutoksia tulevina vuosina. Uusi Siskonlinnan päiväkoti on valmistunut ja otettu käyttöön. Tänä vuonna päivähoidossa tehtiin laatukäsikirja, jonka tarkoituksena on kirjata ylös päivähoidon tavoitteita ja keinoja. Laatukäsikirjan valmistelu yhdessä vanhempien kanssa on saanut kiitosta.

Tällä hetkellä Lempäälässä yhtenä ajankohtaisena ja tulevana muutoksena on päivähoidon siirtyminen sote-puolelta sivistystoimeen. Edellisen sote-lautakunnan esityslistassa todettiin: ”Vuoden 2012 lopulla n. 70%:ssa kuntia päivähoito kuului sivistystoimen alaisuuteen. Mikäli valtuusto niin päätää, päivähoidon hallinnollinen siirtyminen sosiaalitoimesta sivistystoimeen voidaan toteuttaa syksyllä 2014.” Uudesta varhaiskasvatuslaista tulee esitys eduskunnalle keväällä 2014. Sisältö on avoin, mutta niin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta kuin tuntiperusteiseen laskuttamiseen siirtymisestä on ollut arvailuja.

Vanhustyössä vaikuttavat vanhuspalvelulaki ja väestörakenteen muutos. Vuoden 2013 alussa yli 75-vuotiaita lempääläläisiä oli 1243. Määrä tulee jatkamaan kasvuaan. Heinäkuussa astui voimaan uusi vanhuspalvelulaki, joka edellyttää tarkempaa suunnittelua, seurantaa ja valvontaa kunkin asiakkaan palvelussa. Lempäälässä toimitaan jo nyt pääosin lain edellyttämällä tavalla. Lähes 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä pystyy asumaan kotona kotisairaanhoidon ja kotipalvelun avustuksella. Lempäälässä on jo 12 vuoden ajan toiminut aktiivinen seniorineuvosto. Vastaava neuvosto edellytetään nyt vanhuspalvelulaissa joka kunnan järjestettäväksi.

Perhetyössä ollaan panostettu varhaiseen puuttumiseen ja matalankynnyksen palveluihin, mistä voidaan olla ylpeitä. Lastensuojelussa ei olla pysytty määräajoissa, mutta työmalleja kehitetään, jotta määräajoissa pysyttäisiin. Kaiken kaikkiaan ennaltaehkäisevään työhön on panostettu. Aikuissosiaalityössä on korostunut nuorten lapsiperheiden tukeminen. Myös työttömyys ja taloudelliset suhdanteet vaikuttavat pitemmällä aikavälillä ja viiveellä.

Vammaispalveluissa on painottunut etenkin aikuistuvien nuorten vammaisten henkilöiden muuttaminen omilleen ja siinä tarvittavat tukitoimet. Pesäpuusta on saatu hyvin asumispalveluita, mutta niiden tarve on kasvamaan päin. Lempäälässä toimii aktiivinen vammaisneuvosto, joka on kiinnittänyt huomiota muun muassa esteettömyyteen, jonka saralla Lempäälässä olisi parannettavaa.

Yksi merkittävä muutos on sekin, että Lempäälässä aloitti uusi sote-johtaja, Vesa Helin. Hän saikin varsin haasteellisen alun työlleen, kun viime kuussa käsiteltiin lausuntoa sote-uudistuksen väliraportista ja juuri tällä viikolla käytiin läpi talousarviota.

Talousarviokeskustelukin osoitti sen, että meillä on eniten jaettavaksi niukkuutta. Tämän ei silti tarvitse tarkoittaa sitä, että luopuisimme Lempäälässä omaksutusta hyvästä linjasta: meillä on panostettu tekeviin käsiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Työtä on toki vielä jäljellä. Lempäälän linjaa ja konkreettista työtä on tehtävä samalla, kun reagoidaan uusiin lakeihin ja suuriin muutoksiin.

Lähitulevaisuuden suurin muutos tulee kuitenkin olemaan sote-uudistus. Lautakunnassa laadimme vastauksen väliraporttiin ja se oli käsiteltävänä hiljattain kunnanhallituksessa. Oli varsin haastavaa kommentoida väliraporttia, jossa jo itsessään ilmoitetaan, että monet olennaiset kysymykset vaativat vielä vastausta. Laatiessamme kommentteja ja hioessamme sanamuotoja eräs läsnäolija huomauttikin aiheellisesti: vaikka nyt laadimme hyvät vastaukset, onko Lempäälän kunnan kommenteilla mitään painoarvoa?

Sote-uudistuksessa täytyisi nyt saada kaikki mukaan aitoon vuorovaikutukseen ja valmistelutyöhön mukaan. Kuntien näkemyksiä kannattaa kuunnella, sillä täällä ollaan parhaiten kiinni arkitodellisuudessa. Meillä ei ole sote-uudistusta toteutettaessa varaa kokeiluihin ihmisten terveyden ja toimivien palveluiden kustannuksella.

Sote-uudistusta valmisteltaessa tulisi myös kiinnittää huomiota siihen, miten huolehditaan lähidemokratiasta ja asiakkaiden äänen, toiveiden ja tarpeiden kuulumisesta. Näin luottamustoimihenkilönä myös toivoisin, että kuntalaiset antaisivat enemmän palautetta ja kertoisivat, mikä on pielessä ja mitä pitäisi kehittää. Palautteen kanssa ei tarvitse odottaa sote-uudistuksen toteuttamiseen asti, vaan olen innokas kuulemaan sitä vaikka jo tänään.

Myös tämän tilaisuuden halusimme järjestää, jotta kaikki halukkaat saisivat kuulla, kysyä ja keskustella sote-uudistuksesta. Politiikkaa ja myös tulevaa sote-uudistusta tehdään kuitenkin lopulta ihmisiä varten.