Sote-lautakunnalla armollisen lyhyt lista vaalien jälkeisellä viikolla

Vaalit on nyt käyty, mutta työ jatkuu lautakunnassa vielä parin kuukauden ajan. Vaalien jälkeisen viikon kokouksessa on armollisen vähän asioita käsiteltävänä – saa piirin puheenjohtajakin vähän levätä kokoustamisen ja luottamuspaikkajaon ohella.

Tässä kohtaa haluan käyttää tilaisuuden onnitella keskustan Tuukka Liuhaa pääsystä valtuustoon. Olemme Tuukan kanssa saaneet tehdä neljä ja puoli vuotta yhteistyötä sote-lautakunnassa. Olen usein kannattanut Tuukan esityksiä ja olemme varmasti lautakunnan ahkerimmat keskustelijat Tuukan kanssa. Sote-uudistuksesta käytävissä keskusteluissa olen arvostanut Tuukan rakentavan kriittisiä näkemyksiä mutta myös kykyä perustella uudistuksen hyviä puolia. PSHP:n hallituksen jäsenenä hänellä on osaamista ja laaja näkökulma.

Kun Tuukka lisäksi vaikuttaa Pirkanmaan piirin puheenjohtajana, olemme päässeet samoihin pöytiin myös muissa yhteyksissä. Niissäkin Tuukka esiintyy edukseen analyyttisena, sovittelevana ja oikeudenmukaisena poliitikkona.

Usein juuri minun ja Tuukan esittämä yksi huoli on ollut lautakunnan työn ja perustelujen kuuluminen valtuustosaliin asti. Kun Tuukka on valtuutettuna, olen vakuuttunut, että puheenpainot lautakunnasta kuuluvat myös valtuustossa. Tämä on tärkeää, kun kunnat kuitenkin valmistelevat suuren palveluiden järjestämisen siirron maakuntiin – yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa.

Talousarvion toteutuminen

Positiivinen yllätys on perhe- ja sosiaalipalveluiden käyttömenojen pienuus ajankohtaan nähden. Kun vuoden tässä kohtaa toteuman kuuluisi olla 16,7%, koko tehtäväalueen budjetin toteuma on vain 12,2%. Ylipäätään toteuma on odotettua pienempi kaikilla tehtäväalueilla hallintoa lukuun ottamatta: terveyspalvelut 13,7%, vanhuspalvelut 14,5% ja vammaispalvelut 14%. Hallinnon osalta toteutumisprosentti on nyt 17,8.

Esittelytekstissä muistutetaan jälleen siitä, että myös erikoissairaanhoidon palvelut laskutetaan ennakkoon tasalaskuna, jolloin ”toteutumisprosentti ei kokonaisuutena kuvaa todellisia menoja”. Erikoissairaanhoidon todellisia menoja kuvaamaton prosentti nimittäin kasvattaa muuten todella säästeliäitä terveyspalveluita: terveysasemapalveluiden toteuma on 11,5% ja hoitotyön 11,3%.

Toimeentuloturvassa toteutumisprosentti on vain 6,3. Tästä onkin kysyttävä viranhaltijoilta, miten paljon Kelan ruuhkat vääristävät tilannetta, onko kunta joutunut paikkaamaan Kelan maksuja ja onko täydentävää ja ennaltaehkäisevää tukea kuitenkin myönnetty riittävästi? Kun käsittely tapahtuu kahdessa instanssissa on vaarana, että siinä missä aiemmin näitä toimeentulotuen muotoja on muistettu hakea ja niiden hakemiseen on kunnassa annettu apua, voi nyt osalla jäädä hakematta sellaistakin tukea, johon tosiasiassa olisi oikeutettu.

Vammaispalveluiden ja vanhustenhuollon kuljetusten hankinnan optiovuosi

Lautakunta kilpailutti 1.1.2016–31.12.2017 kuljetukset. Tämä oli pitkän työn ja väännön tulos, sillä kilpailutukseen liittyi hankaluukisa, eikä lautakunta meinannut päästä asiasta oikein yksimielisyyteen. Kilpailutuksilla on kuitenkin saatu kaivattuja säästöjä.

Jos muistini ei paljoa valehtele, lautakunta edellytti, että se saa itse päättää optiovuoden käytöstä. Tämä on nyt päätettävänä. Muutamia muutoksia on kilpailutukseen tulossa muutaman vetäytyvän yrityksen myötä, mutta muutoin optiovuosi kannattaa hyödyntää ihan jo siksi, että sote-uudistuksen myötä näidenkin järjestäminen siirtynee maakunnalle.

Muina asioina on lähinnä maksujen päivityksiä tälle vuodelle.

Talousarvion toteutumista kuvaava taulukko. Lähde: http://www2.lempaala.fi/d5web/kokous/20174889-3.HTM